Sitä on sitten selvitty takaisin kotosuomeen ja haikealla mielin kaipailen jo ryhmäämme ja yhdessä vietettyä aikaamme Cambridgessä. Tulee ikävä kaikkia niitä yhteisiä iltoja hotellilla, pubireissuja ja rasvaisia aamupaloja... Itseasiassa itsekin vallan hairahduin syömään Suomessa aamiaisella hedelmiä ja muita kukkasia, onx kaikki ok?!
Mutta jo riittää tilitys, sillä ajattelin, että reissumme Lontooseen voisi olla mielenkiintoista luettavaa, joten postaan kertomuksen nyt näin hieman jälkikäteen. Tekstit ovat Joukon ja Joonaksen käsialaa.
Ja näin alkaa tarinamme:
--
Lauantaina tuli sitten toteutettua paljon odotettu reissumme Lontooseen. Aamulla lähdimme (Johanna, Joni, Joonas, Jouko, Minna, Noora, Sani) virkeinä parin tunnin yöunien jälkeen junalla kohti King's Crossin rautatieasemaa Lontoossa. Matka vierähti nopeasti maaseutua ihmetellen ja päivän ohjelmaa suunnitellen.
Ensimmäisenä suuntasimme kohti British Museumia ja matkalta löysimme jopa kohtuu hintaisen kahvilan, missä söimme hieman aamiaista. Jo pelkästään museon silkka koko sai uljaan ryhmämme syvän kunnioituksen valtaan. Museossa on wikipedian mukaan yli 7 miljoonaa esinettä näytillä, joten katsottavaa riitti. Valitettavasti aika oli myös hieman tiukalla, eikä läheskään kaikkeen ehtinyt tutustumaan, niin hyvin kuin olisi halunnut ja pari osastkoa jäi täysin näkemättä. Muumiot ja muut luukasat, joita oli varsin hyvin esillä, keräsivät paljon huomiota, sekä tietenkin antiikin Kreikan ja Rooman historiasta kertovat esineet. Roma Victor!!
Museon jälkeen menimme Tottenham Roadin metroaseman kautta Waterloo Stationille London Eye mielessämme. Yli 10 punnan hinta ja parin tunnin jonottelu ei oikein sopinut opiskelijabudjetillemme sekä aikataulullemme. Onneksi lyhyen kävelymatkan päässä oli Big Ben sekä Westminiser Abbey, joten reissu ei ollut turha. Benin ja Abbeyn jälkeen kuljimme Trafalgar Squaren kautta St. James's Parkin läpi Buckinham palace kohti. Puistossa tutustuimme perusbrittiläisiin eläimiin kuten pelikaaneihin ja kanadanhanhiin. Watch out for great tits! aka. talitinttejä.
Buckinham Palacelta matkamme jatkui Picadilly roadia pitkin kohti Circusta. Matkalla nautittujen pasta-annosten jälkeen pääsimme Picadilly Circukseen, sieltä menimme undergroudilla Harrodsille missä pyörimme reilun tunnin. 700 punnan chewbacca-saappaiden ja kaoottisten leluosastojen jälkeen siirryimme pääovien eteen ihailemaan paikallista turkistenvastaista mielenosoitusta. FUR TRADE, MURDER TRADE! SHAME ON HARRODS, BOYCOTT HARRODS!!
Harrodsin jälkeen menimme metrolla Green Parkin asemalle josta jatkoimme Oxford Streetille ja sitä pitkin vaeltelimme aina Picadilly Circukselle asti. Picadillylla tapasimme pari muuta ryhmämme jäsentä (Elisa ja Susanna) ja Glasgow'laisen Paddyn. Paddyn kanssa menimme Chinatowniin syömään, yllätys yllätys, kiinalaista. Maittavan aterian jälkeen vaeltelimme ympäri Sohoa ja kävimme Pubissa katselemassa menoa. Pubin ollessa täysi siirryimme sen edustalle nauttimaan juomiamme ja aiheuttamaan yleistä pahennusta ohikulkijoissa. Jouko ja Joni, joita "pussikalja" kadulla pubihinnoin ei kiinnostunut, siirtyivät (livahdimme sisään portsarin katsoessa muualle) läheiseen Club49:ään, jonne muut eivät valitettavasti päässeet sisään, nauttimaan varsin ärhäköistä 50:60 -tyyliin tehdyistä vodkapaukuista, jotka myös heilahtivat suoraan päähän. Kiitos siitä venäläiselle baarimikolle.
Kellon alkaessa lähestyä kahdeksaa aloimme valua takaisin Kings Crossille. Junamatka takaisin Cambridgeen sujui väsyneissä merkeisse, kuvia katsellen ja päivästä puhellen.
Ehdottoman hieno reissu ja paljon saimme nähtyä lyhyessä ajassa. Vaikka näimme paljon emme ns. läpijuosseet nähtävyyksiä ja paikkoja vaan ehdimme myös pysähtyä ja nauttia tunnelmasta. Jännä tunne oli myös se, että olimme kahdessa viikossa ehtineet kotiutua niin hyvin Cambridgeen että Lontoon reissu tuntui vain matkalta Espoosta Helsinkiin.
--
Semmoinen tarina tällä kertaa. Toivottavasti jaksoitte lukea loppuun asti sillä näin lopuksi ajattelin vielä typotella hieman kiitoksia muutamille hyvin erityisille ihmisille.
Erityiskiitos Vesalle mukana pyörimisestä ja ideoiden eteenpäin viemisestä. Tulemme varmasti häiritsemään rauhaasi jatkossakin, ettet pääse liian helpolla!
Muut Laurean edustajat, oli hienoa, että pääsitte käymään Cambridgessä tuomassa oman osanne onnistuneeseen reissuumme, kiitos siitä.
Kaikki luennoitsijat, tutorit ja muut meihin törmänneet ihmiset ansaitsevat ehdottomasti oman osansa kiitoksista! Valitettavasti en vaan laiskana ihmisenä jaksa alkaa englanniksi nyt niitä kirjoittamaan, joten tyydytään hieman pintapuolisiin kiitoksiin tässä ja luultavasti myös unohtaisin mainita jonkun, eli tämä saa tällä kertaa kelvata. ;) THÄNGJUU VERI MÄNI!
Ja sitten vielä lopuksi koko uljas tiimimme, eli Atte, Elisa, Hagi, Heidi, Ivanna, Johanna, Joni, Joonas, Kati, Merja, Mikke, Minna, Noora, Pekka, Pilvi, Samu, Sani, Susanna: oikein kovasti paljon halipuseja teille kaikille tasapuolisesti oikein mahtavasta reissusta ja toivottavasti nädään vielä joskus uudestaankin <3 :)
Nyt alkaa taas runosuoni olemaan tyhjillään ja inspiraatiokin vähissä, joten parasta lopetella ja mennä koittamaan nukkumaan käymistä. Pitäkää lippu korkealla ja onnea yrityksienne kanssa rakkaat toverit!
Over and out
Jouko
Cambridge kick off 3.10.2007
torstai 8. marraskuuta 2007
back home
pääsin juuri kotiin. ja haluan jo takaisin.
vaikka eilen porukalla veikkailtiin, ettei kukaan varmaan halua 2,5 viikon tiiviin yhdessäolon jälkeen nähdä ketään ihan hetkeen, niin voin ainakin itse myöntää jo ikävöiväni muuta matkaporukkaa.
ei enää voi hipsiä sukkasillaan naapurihuoneeseen, eikä höpöttää tyttöjen kanssa yömyöhään mieltä painavista jutuista. ei käydä hakemassa kolmioleipiä co-opista tai meal dealeja bootsista. ei mennä enää salaa lounaalle king's collegeen eikä istua iltaa eaglessa.
kotiinpaluushokki!
suomessa on kylmä, loskaa ja pimeää. pää on sekaisin kaikesta, ei oo nälkä (enkä osaa edes nauttia tuoreista ruispaloista ja hanavedestä) ja nukuttaa koko ajan. jollen toivu tästä viikossa, haluaako kukaan muu takaisin Cambridgeen?
vaikka eilen porukalla veikkailtiin, ettei kukaan varmaan halua 2,5 viikon tiiviin yhdessäolon jälkeen nähdä ketään ihan hetkeen, niin voin ainakin itse myöntää jo ikävöiväni muuta matkaporukkaa.
ei enää voi hipsiä sukkasillaan naapurihuoneeseen, eikä höpöttää tyttöjen kanssa yömyöhään mieltä painavista jutuista. ei käydä hakemassa kolmioleipiä co-opista tai meal dealeja bootsista. ei mennä enää salaa lounaalle king's collegeen eikä istua iltaa eaglessa.
kotiinpaluushokki!
suomessa on kylmä, loskaa ja pimeää. pää on sekaisin kaikesta, ei oo nälkä (enkä osaa edes nauttia tuoreista ruispaloista ja hanavedestä) ja nukuttaa koko ajan. jollen toivu tästä viikossa, haluaako kukaan muu takaisin Cambridgeen?
lauantai 3. marraskuuta 2007
Sininen uni
Kulunut työviikko alkaa olemaan kohta pulkassa. Osa porukastamme on tällä hetkellä Lontoossa, mutta osa jäi allekirjoittaneen tavoin aurinkoiseen Cambridgeen. Tällä viikolla liiketalouden koulutusalajohtaja Leena Nieminen ja aluerehtori Jaakko Tarkkanen liikkuivat muutaman päivän ryhmämme mukana.
Päivä on ollut kelien kannalta suorastaan mahtava! Keskusta tuli juostua ristiin ja rastiin pyöräilijöitä väistellen. Iltapäivä on noin muuten kulunut hotellilla jääkiekkoilijoita mukaillen "akkuja lataillessa". Ilta on tällä hetkellä hieman auki, koska eri vaihtoehtoja on yksinkertaisesti niin paljon. Miksi aika kuluu ulkomailla aina näin nopeasti?
Matka on eittämättä vastannut odotuksia. Ryhmämme on tiivis, jonka sisällä ihmiset tulevat toistensa kanssa toimeen. Jonin sanoja lainaten: "asiat riitelevät, mutta ei henkilöt". Kiitos jo tässä vaiheessa koululle, ryhmälle ja Vesalle koko reissusta, koska kuitenkin unohdan protokollat keskiviikkona lentokentällä. Finaali lähestyy -> lock and load.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)